Anguniakkat
Pisinnaasatigut anguniakkat:
Anguniagaavoq ilinniartitsisup sulinermini misilittagai ineriartorusussusialu iluaqutigalugit makku pisinnaasaqarfigilissagai
- atuartut matematikkimi kisitsisit, algebra funktionillu tungaasigut pisinnaasaasa ineriartortarnerisa isumaliutersuutigineqarnerat tunngavigalugit angusassaliornermigut, ilusilersuinermigut, pilersaarusiornermigut, ingerlatsinermigut aammalu naliliinermigut kisitsisilerinermi, algebralerinermi funktionilerinermilu atorsinnaassagai.
Ilisimasatigut anguniakkat:
Ilinniartitsisoq ilisimatusarnerup isumaliutersuutinillu pilersitsisarnerup tungaatigut makkuninnga ilisimasaqalissaaq:
-matematikkimi ilikkarsartarnermik isiginnittaatsip, oqaatsit oqaloqatigiinnerillu paasinnittaatsimut pingaarutaat, suussutsinut paasinninnerit ineriartornerillu.
- alaatsinaannermi periutsit, atuartut matematikkimi ilikkarsarnerinik isumasiuisinnaaneq, suussutsinik kukkususunik paasinninnerit, matematikkertitsinermut takorluukkat isummallu.
- matematikkikkut eqqarsartaaseq
- Kisitsisitigut paasinninneq, meeqqat kisitsisitigut paasinninnerisa ineriartortarnerat, kisitsisit aaqqissugaanerisa sannaat oqaluttuarisaanerallu kisitsisit nalinginnaasuniit kisitsisit akunnaatsunut rationale kisitsisinillu annertusillugit taagorneqalernerinut
- Kisitsinerit, algebra aallarnisarlugu, kisitsinermi digitaliusut atortut atornissaat, regneprocesser, algebraisk omsætning aamma ligningit
- variable funktionillu suliaralugit
Piginaasatigut anguniakkat:
Pikkorissareernerup kingorna ilinniartitsisoq makkuninnga piginnaaneqalissaaq
- Atuartitsineq atuartut assigiinngitsunik ilikkartariaaseqarnerat aallaavigalugu ingerlasartoq isummerfigisinnaanngorlugu
- Atuartut matematikkimi ilikkartaasiat alaatsinaassinnaalerlugu, suussutsinik kukkusumik paasinnissimanersut kiisalu matematikki pillugu takorluugaat isumaallu takusinnaalissallugit
- Matematikkimi ilisarnartunik aperisinnaalerneq aammalu assigiinngitsut oqaatigineqartut immikkoortissinnaalissallugit
- Kisitsisit sannaat tunngavilersorsinnaalissavai kisitsisillu suunerinik atuartitsisinnaanngorluni
- Anguniagassaliorsinnaalissaaq, ilusilersuisinnaalissaaq, pilersaarusiorsinnaalissaaq, ingerlatsisinnaalissaaq naliliisinnaalerlunilu kiisalu kisitsinermi algebra aallarnisarlugu, aammalu atortut digitaliusut atorsinnaalerlugit
It kisitsinermi ilaatinneqassaaq.
Saaffigisat
Atuaqatigiinni nalinginnarni immikkullu ittuni matematikkertitsisunut fagimilu siunnersortinut.
Imarisai
Immikkoortoq una sinnerilu uani takusinnaavatit: Matematikkimi ilinniartitsisut pisinnaasaannut qaffassarneq
Immikkoortumi uani atuartut matematikkimi kisitsisinik, algebramik kisitseriaatsinillu sammisaqarnermikkut pisinnaasaasa ineriartornissaat pingaarnerpaapput. Taakkua matematikkimmi didatikki, suliaqarnermi matematikkilu fagitut isiginniffigalugit imminnut ataqatigiissinnissaasa pingaarutaat erseqqissarneqassapput.
Matematikkip didaktikkiani ilikkarsarneq pingaartinneqarpoq, tassungalu atatillugit oqaatsit oqaloqatigiinnerillu paasinnissinnaanermut suussutsinillu pigiliussinerit ineriartortitsinerillu pingaartinneqarput.
Sulinerup iluani atuartut matematikkimi ilikkartaasiat alaatsinaanneqartarput, suussutsinik kukkusumik paasinnissimanersut aammalu matematikkimut isiginnittaasiat ilanngullugit. Atuartitsinermi atortut atorneqarneri, ineriartortitaaneri aammalu atuartut ukiuinut naleqqunnersut nalilerneqartarput.
Matematikkikkut fagimi isiginiarneqarput sammisat, kisitsisit, algebra funktionillu.
IT pisariaqartinneqaraangat ilaatinneqartassaaq.
Matematik fagitut isigalugu teknologikkut paasinninneq ilaatillugu suliaqartarnikkut takutinneqartassaaq
Pikkorissarneq imminnut tikilluni atuarnernik marlunnik ingerlatsiviuvoq, taakkua atuartitsissutinik suliaqarnernik akunneqartassapput
Pikkorissarneq peqataasut iluminni naliliinerannik naggaserneqassaaq.
Peqataasussanut piumasaqaatit
Ilinniartitsisutut ilinniarsimaneq
Immikkoortoq una Piginnaasatigut ineriartortitsinerup immikkoortuisa sisamaasut ilagivaat:
- Atuartunut immikkut pisariaqartitsisunut matematikkimi atuartitsineq 7,5 ECTS-point
- Matematikkimi atuartitsineq geometriilu 7,5 ECTS-point
- Matematikkimi atuartitsineq stokastikkilu (statistik og sandsynlighed) 7,5 ECTS-point
- Matematikkimi atuartitsineq, ukkataralugit tal, algebra og funktioner 7,5 ECTS-point
- Milisitsinnissamut immikkoortoq 10 ECTS-point
Immikkoortut ukiuni arlalinni paarlakaajaallugit neqeroorutigineqareerput. Ukiumi atuarfiusumi, 2026/2027, immikkooroq 3 aamma 4 neqeroortutigineqarput. Taakkua ilinniartitsisunit immikkoortuni siuliini pikkorissareersimasunit qinnutigineqarsinnaapput.
